SLHS:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 25.4.2026 Auton ja tien museo Mobiliassa. Kokous todettiin oikein kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin seuran pj. Timo Lehtonen ja sihteeriksi Tom Rönnberg, pöytäkirjan tarkastajiksi Matti Melamies ja Lauri Rinta-Kanto. Paikan päällä Kangasalla oli 33 jäsentä ja etäyhteyden päässä 4.

Seuran tilinpäätös kaudelta 1.12.2024-30.11.2025 osoittaa alijäämää 9 074,91 €. Alijäämä johtuu suurelta osalta siitä, että suunniteltuja kaluston ja varastojen myyntejä ei saatu toteutettua budjetoidun mukaisesti. Lisäksi Hetkun ilmoitustulot siirtyivät seuraavalle tilikaudelle. Toiminnantarkastajien lausunto esitettiin, ja kokous myönsi hallitukselle vastuuvapauden.

Varsinainen vuosikokous oli tunnin pituinen, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään toiminnan muita asioita. Muita kokouksessa esille tulleita asioita:

Hetkun osuus syö puolet henkilöjäsenen jäsenmaksusta. Sekä paperin että postituskulujen osuus on viime vuosina ollut nousussa. Postin uudet tariffit tulevat nostamaan Hetkun lähetyskuluja. Hetku on kuitenkin monelle jäsenelle tärkein syy olla mukana tukemassa toimintaa.

Hetkun omakustannushinta muodostuu posti- ja jakelukustannuksista suuruudeltaan noin puolet, paperi- ja painatus kulut kolmannes ja taittokustannus 20 %.

Keskusteltiin Hetkun jakelutavoista. Ehdotuksena tuli esiin jakelu jäsenille aluejohtajien kautta. Kokousväki totesi, että sellainen käytäntö ei tulisi toimimaan. Ehdotettiin myös pääsyä vain nettilehteen pienemmällä jäsenmaksulla tai digilehti kaikille ja paperilehdestä lisämaksu postituksen osuudelta.

– Puheenjohtaja ehdotti asiaa kaikille jäsenille pohdittavaksi ja avointa keskustelua asiasta kesätapahtumissa.

Aktiivisemmille aluejohtajille on lähetetty muutaman lehden lehtipaketti. Lehdet on tarkoitettu uusille ja tuleville jäsenille näytekappaleiksi sekä tärkeille yhteistyökumppaneille jaettaviksi. Näiden lehtien jakelumäärää tullaan vähentämään. Myös kuljettajakoulutustahoille jaettavat ilmaiskappaleet poistetaan jakelulistalta. Kirjastojen ilmaisjakelu on jo aikaisemmin lopetettu.

Seuralla ja linja-automuseoilla on suuria määriä harrastajilta ja muilta tahoilta saatuja valokuvakokoelmia. Kuvia löytyy paperimuotoisina, dioina ja digimuodossa. Seuran piirissä olevissa museoissa ja varikoilla on erilaisia alan arkistoeriä paperisessa muodossa. Seuran tulee seuraavan neljän vuoden aikana ratkaista kuvien digitaalisen arkiston muoto, ja paperiarkiston mahdollinen skannaus digitaaliseen muotoon.

Puheenjohtaja totesi, että seuran jäsenten keski-ikä nousee, väkimäärä vähenee ja toiminta pitää sopeuttaa tilanteeseen. Seura on juuri niin aktiviinen kuin sen jäsenkunta on. Seurassa tehdään valtavasti työtä autojen ja kiinteistöjen kanssa, mutta se näkyy todella vähän niille, jotka eivät tähän työhön osallistu.

Puheenjohtaja esitti, että omien ja vuokrattujen kiinteistöjen kohdalle nimetään isännöitsijä, ts. vastuuhenkilö kaikille säilytyspaikoille. Kiinteistöjä, joille ei löydy vastuuhenkilöä, niistä luovutaan. Seuralla on tällä hetkellä omistuksessaan 5 kiinteistöä.

– Olemme vuosien saatossa joutuneet toteamaan, että useampi liikennöintiyhtiö on luopunut säilytettävistä busseistaan. Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien liikennelaitosten säilyttämät autot on jaettu eri toimijoille. Koiviston Auton on luopunut useimmista yritysostoissa tulleissa säilytettävistä autoista. Someron Linjan Martti Kosken kokoelma myytiin eri tahoille. Paunun museobussi myytiin ennen yrityksen alasajoa. Savonlinjan kokoelmaa pienennettiin muutama vuosi sitten huutokauppaamalla autoja.

Toisin sanoen SLHS yhteistyössä Kaupunkihistoriallisen linja-autoryhmän ja Lavian linja-automuseon tahojen kanssa on suurin ja ainoa varteenotettava historiallisten linja-autojen säilyttäjä Suomessa.

– Säilytettäviä autoja on yhteensä noin 80 kpl, joista Traficomin ajoneuvorekisterissä SLHS:n omistuksessa n. 40 kpl. Seura määritteli jo koronapandemian aikaan Suomeen linja-autohistoriallisen museokokoelmaan kuuluvat säilytettävät linja-autot. Siinä seuran omat museoautot muodostavat kokoelman ytimen. Ytimen tärkeimmät autot kirjataan. Niiden vastuut jaetaan Varkauden ja seuran autovastaavan kesken.

– Autot ryhmitellään: a. ajoautot (museorekisterissä), b. toimintakunnossa olevat, mutta joilla ei liikennöidä, pelkkinä museoesineinä säilytettävät autot, c. autot, jotka eivät kuulu säilytettäviin.

Näistä viimeksi mainituista selvitys miksi säilytetään - syitä säilyttämiselle voisi olla: - auto on jonkun osaston pidossa, - seuran sisäisiä aktiiveja, jotka hoitavat autoa, - auto tarvitaan varaosana tai varalla jollekin muulle autolle.

– Autoille, joille ei ole hoitoa tai ei ole ydinauto, pyritään etsimään muita hoitajia. Jos autoille ei löydy hoitajia, niistä pyritään eroon.

– Alkuperäisten lahjoittajien kanssa keskustellaan, haluavatko autojaan takaisin.

– Pj. yrittää laatia syyskokoukseen mennessä listaa poistettavista busseista.

– Puheenjohtaja ehdotti lisäksi, että jäsenet voisivat testamenteissaan tai perillisille ilmoittaa, että kuolinpesien linja-autohistorialliset kokoelmat voidaan luovuttaa seuralle tai linja-automuseoille.

– Älä siis kysy mitä seura voisi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voisit tehdä seuralle! Suotuisaa olisi saada enemmän jäseniä aktivoitua mukaan toimintaan.